Kolmoishermosärky, ratsastus ja työpaikan vaihto
Hakeuduin ensimmäistä kertaa jäsenkorjaukseen muutamaa kuukautta aiemmin alkaneen kolmoishermosäryn vuoksi. Kasvojen vasemmalla puolella kipukohtaukset olivat niin kovia, että minua lääkittiin vahvoilla epilepsian hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä, jotka pistivät sekaisin niin pään kuin koko kehon. Kolmoishermosärky oli alkanut pikkuhiljaa pitkäkestoisen työstressin myötä, mitään muuta syytä särylle ei myöskään löytynyt ultraääni- ja magneettitutkimuksissa.
Lisäksi oli monenlaista kipua, joista ei kuitenkaan ollut jokapäiväistä haittaa. Näistä pahimpia olivat olkapäiden ja lonkkien kivut, jotka toisinaan valvottivat öisin. Ahkerana ratsastajana tunteja satulassa kertyy paljon. Ratsastaessani kehoni tuntui melko jäykältä ja huomasin myös istuvani usein hieman toispuolisesti satulassa.
Jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen pystyin purkamaan pois kolmoishermosäryn lääkityksen. Marin kanssa käydyt keskustelut myös vahvistivat ajatuksiani siitä, että minun olisi aika jättää minut ylikuormittanut työ. Irtisanoutumisen jälkeen kolmoishermo on muistutellut itsestään vain muutamana kiireisempänä päivänä, ilmoitellen hyväntahtoisesti että on syytä hidastaa tahtia. Lääkkeitä en ole sen koommin tarvinnut. Nykyisin teen työtä, jota voin toteuttaa oman kalenterini ehdoilla ja täydellä sydämellä.
Säännöllisellä jäsenkorjauksella myös muut jumit ovat pysyneet poissa. Rakkaan ratsastusharrastukseni yhteydessä olen huomannut kehoni olevan joustavampi ja istunnan suorempi. Muutokset kehossani tuntuvat myös hevosen rennompana liikkeenä.
Elina, 39 v.