Lihassairaus dystrofia myotonica

Minulla diagnosoitiin lihassairaus, dystrofia myotonica tyyppi 2, vuonna 2013. Tämä selitti pitkään jatkuneen kömpelyyden ja jäykkyyden, joiden vuoksi kaikki liikkuminen oli vaikeaa. Jouduin myös jättämään työni, jossa minun olisi pitänyt kiipeillä kuorma-autoon, koska pelkkien rappustenkin kiipeäminen tuli lähes mahdottomaksi. Tullessani ensi kertaa Marin jäsenkorjaukseen eivät odotukseni olleet kovin korkealla, kaikenlaista apua kun olin jo kokeillut. Ystäväni kuitenkin suosittelivat kokeilemaan vielä tätä ja niin tulin hoitoon.

Se tunne kun ensimmäisen kerran pystyi kävelemään rennosti ja kevyesti hoidon jälkeen!!! Kotona ihmeteltiin kuinka liikuin niin hyvin ja pystyin nousemaan jopa rappusia. Tämän seurauksena innostuin kävelystä suuremmassakin määrin ja rupesin kävelemään ahkerasti päivittäin useiden kilometrien verran. Näin myös paino putosi ja tunsin oloni entistä paremmaksi.

Myös vasemmassa kädessä pitkään ollut kipukohta saatiin joidenkin hoitojen jälkeen hellittämään eikä se ole enää vaivannut. Kaiken kaikkiaan olo paranee jokaisen hoidon jälkeen ja kun tulen hoitoon vaikeasti kävellen, niin aina pystyn liikkumaan sen jälkeen paremmin ja olo on ryhdikkäämpi.

Johanna, 44 v.

Samankaltaiset artikkelit